Kulttuurin merkitys yhteiskunnassa ulottuu laajalle – se rikastuttaa elämäämme, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tuo merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Teatterit, orkesterit ja muut taideorganisaatiot eivät ainoastaan tarjoa työtä taiteilijoille, vaan myös lukuisille muille ammattilaisille, kuten teknikoille, tuottajille ja hallintohenkilöstölle. Kulttuuri on siis elinkeino siinä missä muutkin alat.
Tutkimukset osoittavat, että kulttuuriin sijoitettu euro palautuu moninkertaisena hyötynä talouteen. Se tukee paikallisia yrityksiä, matkailua ja työllisyyttä, samalla kun se rikastuttaa kaupunkien ja kuntien elinvoimaisuutta. Kulttuuri on investointi, ei kuluerä.
Taide ja musiikki ovat myös henkisen hyvinvoinnin kulmakiviä. Ne tarjoavat lohtua ja inspiraatiota erityisesti vaikeina aikoina, jolloin yhteisöllisyyden ja merkityksellisyyden kokemukset korostuvat. Teatterit ja orkesterit eivät ole vain esityspaikkoja – ne ovat kohtaamispaikkoja, joissa syntyy yhteisöllisyyttä, taidekasvatusta ja unohtumattomia elämyksiä.
Ilman julkista tukea lippujen hinnat nousisivat, ja kulttuuri jäisi yhä harvempien ulottuville. Pienituloisille ja lapsiperheille mahdollisuus kokea taidetta ja musiikkia heikkenisi, mikä kaventaisi kulttuurin saavutettavuutta ja pitkällä aikavälillä heikentäisi koko yhteiskunnan hyvinvointia. Kulttuurirahoituksen leikkaukset eivät siis ole vain taidekentän ongelma – ne vaikuttavat suoraan talouteen ja ihmisten hyvinvointiin.
Kulttuuri ja taide luovat hyvinvointia. Hyvinvointi luo turvallisuutta. Siksi kulttuuriin panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen, joka hyödyttää meitä kaikkia.