Kategoria: työelämä

  • Poikkeuksellinen palkkamäärärahan korotus, poikkeuksellinen salailu

    Poikkeuksellinen palkkamäärärahan korotus, poikkeuksellinen salailu

    Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella käydään jälleen yt-neuvotteluja. Henkilöstöltä vaaditaan säästöjä, tehtäviä järjestellään uudelleen ja palveluista etsitään jatkuvasti leikattavaa. Samaan aikaan Keusoten tarkastuslautakunnan talousarvioon valmisteltiin yhden viranhaltijan palkkamäärärahaan erittäin suurta korotusta.

    Tarkastuslautakunnan vuoden 2027 alkuperäisessä talousarvioesityksessä palkkamäärärahoihin oli varattu 134 066 euroa, kun vuoden 2026 määräraha on 79 846 euroa. Esityksessä kasvua oli siis 54 220 euroa eli noin 68 prosenttia. Tarkastuslautakunnan kustannuspaikalla ei ole muita palkansaajia kuin tarkastuspäällikkö, joten palkkamäärärahan kasvu kohdistui käytännössä hänen palkkaansa. Samaan aikaan luottamushenkilöiden kokouspalkkioihin varattua summaa oltiin pienentämässä noin 13 prosenttia, mikä tässä taloustilanteessa onkin ryhdikästä.

    Onneksi tarkastuslautakunnan enemmistö ei hyväksynyt esitystä sellaisenaan. Vasemmistoliiton Jonna Yli-Viikarin muutosesityksen jälkeen palkkamäärärahaksi jäi 81 106 euroa, joten siihen tuli käytännössä vain yleisiä palkantarkistuksia vastaava muutos.

    Miksi tuollainen esitys sitten tuotiin lautakunnan päätettäväksi ja miksi sen sisältöä ei julkaistu ennen kokousta? On kyseenalaista, että tarkastuspäällikkö oli itse asian esittelijänä, vaikka korotus kohdistui hänen omaan palkkamäärärahaansa. Liekö hän edes jäävännyt itsensä tältä osin kokouksessa.

    Talousarvioesityksen tarkempi erittely oli toimitettu etukäteen lautakunnalle oheismateriaalina, mutta sitä ei löytynytkään Keusoten verkkosivuilta esityslistan liitteistä. Oletin aluksi, että se oli vain unohtunut. Asiakirjaa ei kuitenkaan minulle pyynnöistäni huolimatta suostuttu luovuttamaan mm. keskeneräiseen valmisteluaineistoon vedoten, koska esitykseen saattaisi tulla kokouksessa muutoksia. Mutta siksihän sitä esitykseksi kutsutaankin. Toimielimelle tehdylle esitykselle on tyypillistä, että toimielin voi hyväksyä sen, muuttaa sitä tai hylätä sen.

    Asiakirja sisälsi lautakunnalle tehdyn talousarvioesityksen ja lautakunnan oli tarkoitus muodostaa kantansa juuri sen perusteella. Jos esitys jätetään julkaisematta, julkisesta esityslistasta ei ilmene, mitä lautakunnalle tosiasiallisesti esitetään. Jos esitys julkaistaan vasta päätöksenteon jälkeen, asukkailla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta seurata valmistelua tai käydä siitä keskustelua ennen päätöksentekoa. Tämä on hyvin vaikeasti sovitettavissa avoimen ja demokraattisen talousarviovalmistelun kanssa.

    Sain tietopyyntöihini aluksi vain kirjaamon kautta lähetettyjä nimettömiä (!) vastauksia. Hyvä hallinto edellyttää, että viranomainen vastaa omalla nimellään ja ottaa tekemästään julkisuustulkinnasta vastuun.

    Lopulta sain pyytämäni asiakirjan ja tarkastuspäällikkö Taija Myyrän vastauksen, ettei asiakirja sisältänyt salassa pidettävää tietoa. Hän vahvisti vastauksessaan myös, että tarkastuslautakunnan oli tarkoitus muodostaa käsityksensä talousarviosta tämän erittelyn perusteella. Mitä etua sen luovuttamatta jättämisellä siis suojeltiin? Mitä haittaa olisi aiheutunut siitä, että asukkaat ja aluevaltuutetut olisivat saaneet tietää ennen kokousta, millaista palkkamäärärahaa lautakunnalle esitettiin?

    Myyrä perustelee menettelyä tarkastuslautakunnan riippumattomalla asemalla. Tarkastuslautakunnan riippumattomuus tarkoittaa sitä, että lautakunta saa itse muodostaa kantansa ja tehdä esityksensä. Se ei tarkoita, että lautakunnalle tehty viranhaltijaesitys pitäisi pitää yleisöltä piilossa päätöksentekoon saakka. Mitä itsenäisempi ja vahvempi toimielimen asema on, sitä tärkeämpää on, että sen käsittelemien julkisten varojen käyttö on avointa.

    Avoimuudella on tässä tapauksessa aivan erityinen merkitys. Tarkastuspäällikön toiminnasta ja palkkauksesta on käyty runsaasti julkista keskustelua. Tarkastuspäällikkö Taija Myyrä on myös itse käynyt varsin näkyvää ja poikkeuksellista julkista kamppailua tarkastuslautakuntaa ja sen toimintaa vastaan.

    Tällaisessa asetelmassa hänen olisi pitänyt huolehtia erityisen tarkasti siitä, että oman toimintayksikön talousarvion valmistelu on läpinäkyvää ja että hänen omaan palkkaukseensa liittyvät määrärahat valmistellaan tavalla, joka ei jätä epäilyksiä oman edun ajamisesta.

    Nyt tapahtui juuri päinvastoin. Oman palkkauksen määrärahaan sisällytettiin poikkeuksellisen suuri kasvu, mutta sen paljastava euromääräinen erittely jätettiin pois julkiselta esityslistalta. Asiakirja annettiin minulle pyyntöjeni jälkeen vasta sen jälkeen, kun lautakunta oli jo käsitellyt asian.

    Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida hyvinvointialueen hallinnon ja talouden asianmukaisuutta. Lautakunnan pitää voida tehdä tämä työ ilman, että sitä avustava viranhaltija ryhtyy julkiseen kamppailuun valvovaa toimielintä vastaan. Viranhaltijan tehtävänä ei ole käydä poliittista tai julkista valtataistelua lautakunnan kanssa, vaan valmistella asiat asianmukaisesti ja panna lautakunnan päätökset täytäntöön.

    Kun hyvinvointialueen muu henkilöstö elää yt-neuvottelujen keskellä, yhden viranhaltijan palkkamäärärahaan valmisteltu lähes 70 prosentin korotus on poikkeuksellisen röyhkeä ja hävytön esitys. Vielä vakavammaksi asian tekee se, että esityksen todellinen sisältö pidettiin pois julkisesta keskustelusta, kunnes päätös oli jo tehty.

    Avoimuuden tarkoitus on mahdollistaa päätösten arvioiminen, niistä keskusteleminen ja niihin vaikuttaminen jo ennen kuin päätökset tehdään. Tässä asiassa avoimuus toteutui vasta vaatimalla. Tarkastuslautakunnan enemmistön vastuullisen toiminnan ansiosta palkkavaraus sentään korjattiin. Avoimuus on edellytys sille, että julkista valtaa käytetään vastuullisesti.

    Johanna Jokinen (vas.), Keusoten aluevaltuutettu, Hyvinkää

    Lähetin tämän mielipidekirjoituksen su 27.9.2026 Aamupostiin ja Keski-Uusimaahan. Aamuposti tarttuikin aiheeseen ja soitti minulle heti seuraavana aamuna ja julkaisi oman juttunsa, johon linkki alla. Mielipidekirjoitustani ei ole toistaiseksi julkaistu kummassakaan em. lehdessä.

    https://www.aamuposti.fi/paikalliset/9829482

  • Duunari ansaitsee parempaa

    Duunari ansaitsee parempaa

    Työelämän ongelmat näkyvät nyt monen arjessa. Palkka ei riitä elämiseen, sairastaminen voi tarkoittaa toimeentulon menetystä ja uudelleenkouluttautuminen on vaikeaa, jos oma ala ei enää työllistä.

    (lisää…)