Terveydenhuollon kustannuksista
Suomalaisen terveydenhuollon pitäisi perustua siihen, että jokainen saa tarvitsemansa hoidon riippumatta siitä, missä asuu tai kuinka paksu lompakko on. Nyt tästä periaatteesta otetaan jälleen kerran askel poispäin.
Kelan päätös lopettaa uusien, julkisessa terveydenhuollossa annettavien kalliiden lääkkeiden korvaaminen siirtää arviolta 100 miljoonan euron kustannukset hyvinvointialueille kesken budjettivuoden. Rahaa ei kuitenkaan siirretty mukana.
Kyse ei ole pienestä teknisestä muutoksesta. Kyse on päätöksestä, jonka seurauksena hyvinvointialueet joutuvat pohtimaan, voidaanko uusimpia ja vaikuttavimpia lääkkeitä enää tarjota kaikille niitä tarvitseville.
Kun budjetti kiristyy, ensimmäiseksi joudutaan vertailemaan hintaa. Ja silloin vaarana on, että potilas saa biologisen lääkkeen sijaan vanhemman hoidon, joka ei ole välttämättä se lääketieteellisesti paras vaihtoehto. Tämä ei ole yhdenvertaisuutta.
Erityisen vaikeasti ymmärrettävää on se, että sama lääke voidaan edelleen saada Kelan korvaamana yksityisessä terveydenhuollossa. Jos lääkkeen kuljettaminen on potilasturvallisuusriski, miksi riski koskee vain julkista terveydenhuoltoa? Potilasturvallisuus ei voi riippua siitä, käveleekö potilas terveyskeskukseen vai yksityissairaalaan.
Hyvinvointialueet ovat jo valmiiksi tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Niiltä on edellytetty säästöjä, palveluverkkoa on karsittu ja henkilöstöä vähennetty. Nyt niiden maksettavaksi siirretään vielä uusia kymmenien miljoonien eurojen kustannuksia ilman lisärahoitusta.
Lopulta laskun maksaa potilas. On vaikea nähdä tätä pelkkänä hallinnollisena lain tulkintana. Käytännössä kyse on uudesta säästötoimesta, jonka seuraukset kohdistuvat syöpää sairastaviin, kipu- ja migreenipotilaisiin ja muihin vakavasti sairaisiin ihmisiin.
Hyvinvointivaltion mittari ei ole se, kuinka tehokkaasti kustannuksia voidaan siirtää yhdeltä julkiselta toimijalta toiselle. Sen mittari on se, saako ihminen tarvitsemansa hoidon silloin, kun sitä tarvitsee. Siksi tämä päätös on arvioitava uudelleen.
Hyvinvointi luo turvallisuutta. Myös silloin, kun ihminen sairastuu. Siksi terveydenhuollon ratkaisuja ei saa tehdä niin, että budjetti voittaa potilaan.
Somekirjoitus 10.7.2026
Helsingin Sanomat 10.7.2026
https://www.hs.fi/alueet/art-2000012111584.html