Asunnottomien yötä vietetään vuosittain 17.10. Tämän vuoden teema ”Ei kotia, ei turvaa” pysäyttää. Se tiivistää karulla tavalla sen, mitä koti merkitsee: ei vain paikkaa, jossa nukutaan, vaan perustaa, jonka varaan rakentuvat arjen turvallisuus, ihmisarvo ja osallisuus yhteiskuntaan. Kun koti puuttuu, turva murenee monella tasolla.
Suomessa kuljettiin pitkään oikeaan suuntaan – asunnottomuus väheni. Nyt kehitys on kääntynyt huolestuttavasti. Vuonna 2024 häätöjen määrä kasvoi Helsingissä 23 prosenttia ja koko maassa 11 prosenttia. Vailla suojaa yöpyvien määrä nousi jopa 50 prosenttia. Ehkä kaikkein pysäyttävintä on se, että asunnottomuus koskettaa nyt yhä uusia ryhmiä: opiskelijoita, pienituloisia työssäkäyviä, lapsiperheitä, yksinhuoltajia ja eläkeläisiä.
Asunnottomuus ei ole yksilön epäonnistuminen, vaan yhteiskunnan rakenteellinen epäonnistuminen. Kun asumisen hinta karkaa, toimeentuloon tehdään leikkauksia ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa vähennetään, syntyy tilanne, jossa ihmisillä ei yksinkertaisesti ole varaa kotiin. Turvaa ei voi odottaa, jos perustukset murennetaan.
Usein asunnottomuutta kokevat ihmiset nähdään uhkana muille, vaikka todellisuudessa juuri he kokevat syvintä turvattomuutta. Julkisia tiloja rajoitetaan ja asunnottomuus yritetään piilottaa – ikään kuin ongelma katoaisi, jos se ei näy katukuvassa. Mutta se ei katoa. Päinvastoin: kun ihmiset syrjäytetään, kasvaa varjoyhteiskunta, joka heikentää myös yleistä turvallisuutta.
Koti on ihmisarvoisen elämän perusta. Ilman sitä ei ole turvaa, ei tulevaisuutta eikä toivoa. Asunnottomuuden poistaminen vaatii poliittisia päätöksiä: kohtuuhintaista asuntotuotantoa, riittävää sosiaaliturvaa ja palveluja, jotka huomioivat erilaiset elämäntilanteet.
Asunnottomuus on ratkaistavissa oleva ongelma. Kysymys on poliittisesta tahdosta. Oikeudenmukainen yhteiskunta, joka ei jätä ketään ilman kotia, on turvallisempi meille kaikille. Hyvinvointi luo turvallisuutta.
Kuvassa neulomani lapaset. Jakke Pimiön suunnittelemien lapasten ohje löytyy Asunnottomien yö -kansalaisliikkeen sivulta.
Kirjoitus on julkaistu Aamupostin Näkökulma-palstalla 16.10.2025.