Kategoria: yhteiskunta

  • Luottamus luo turvallisuutta

    Luottamus luo turvallisuutta

    Minnesotan järkyttävät tapahtumat ovat herättäneet Suomessakin keskustelua viranomaistoiminnasta, vallankäytöstä ja luottamuksesta. On ymmärrettävää, että ne puhuttavat täälläkin. Meidän on myös välttämätöntä pohtia mitä tapahtuu, kun luottamus viranomaisiin horjuu.

    Yhteiskunnan turvallisuuden kannalta viranomaisiin kohdistuva luottamus on aivan keskeistä, onpa kyse sitten tuomioistuimesta, poliisista, lastensuojelusta tai vankeinhoidosta, vain muutamia mainitakseni.Suomessa viranomaisjärjestelmä perustuu laillisuuteen, virkavastuuseen ja riippumattomuuteen. Viranomaiset eivät ole poliittisia toimijoita, vaan heidän tehtävänsä on turvata perusoikeuksia ja toimia ennakoitavasti myös ristiriitaisissa tilanteissa. Tämä on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa aivan keskeinen tekijä.

    Keskusteluilmapiiri on valitettavasti myös meillä muuttumassa. Vastakkainasettelu lisääntyy, ja viranomaisten toimintaa tarkastellaan yhä useammin poliittisten mieltymysten kautta. Kun viranomaisia ryhdytään arvottamaan poliittisina toimijoina, heidän riippumattomuutensa kyseenalaistuu ja toimintaedellytykset heikkenevät. Samalla murenee luottamus, joka on turvallisen yhteiskunnan perusedellytys. Ilman luottamusta mikään järjestelmä ei toimi.

    Oikeusvaltiossa vastuu on aina kaksisuuntaista. Viranomaisen valtaa rajaavat laki, virkavastuu ja valvonta. Kun viranomaiset toimivat lain ja virkavastuun alaisina, yhteiskunta edellyttää vastavuoroisesti, että viranomaisen antamia laillisia kehotuksia ja käskyjä noudatetaan. Tämä on turvallisuuden ja järjestyksen perusedellytys.

    Turvallisuuden näkökulmasta luottamus ei ole mielipidekysymys, vaan rakenteellinen edellytys. Viranomaisten tulee luonnollisestikin toimia lakeja ja asetuksia noudattaen. Viranomaistoimintaa valvotaan sekä ulkoisesti että sisäisesti. Väärinkäytöksiin ja ylilyönteihin puututaan, arvioidaan toiminnan lainmukaisuutta ja määrätään asianmukaiset seuraamukset rikkomuksista.

    Ilman luottamusta viranomaisten työ vaikeutuu, kriisinkestävyys heikkenee ja yleinen epävarmuus lisääntyy. Samalla vaarantuu se perusta, jonka varaan suomalainen yhteiskunta on rakennettu.

    Luottamus ei synny itsestään eikä säily ilman vaalimista. Sitä rakennetaan vastuullisella vallankäytöllä, selkeällä lainsäädännöllä ja keskustelukulttuurilla, joka ei tietoisesti rapauta yhteisiä rakenteita. Luottamus syntyy arjen teoissa ja sen menettäminen maksaa aina enemmän kuin sen ylläpitäminen.

    Turvallinen yhteiskunta tarvitsee ennen kaikkea luottamusta, ei vastakkainasettelua. Turvallisuus luo hyvinvointia meille kaikille.

    Kirjoitus julkaistu Aamupostissa 30.1.2026.

  • Miksi tästä tuli uutinen?

    Miksi tästä tuli uutinen?

    Sosiaalinen media kuohuu taas yli laidan. Joku sanoi tai teki jotakin, väärässä paikassa, väärään aikaan, väärän ihmisen kanssa, väärillä sanoilla. Otsikot seuraavat toisiaan, mielipiteet kärjistyvät ja hetken näyttää siltä, että koko yhteiskunta horjuu. Yleensä ei horju. Kyse on useimmiten vain jostain melko vähäpätöisestä seikasta, josta on tehty kohu. Valitettavasti kohut vain lisäävät vastakkainasettelua, jota ei voi pitää hyvänä asiana.

    (lisää…)
  • Missä kulkee raja, jos rasismi ei ylitä sitä koskaan?

    Missä kulkee raja, jos rasismi ei ylitä sitä koskaan?

    Meillä on Suomessa perustuslailliset periaatteet ja oikeudet yhdenvertaisuuteen, ihmisarvoon, turvallisuuteen ja osallisuuteen. Siltikin julkiseen keskusteluun pulpahtaa tästä huolimatta rasistisia ulostuloja ja osa niistä tulee poliittisesta vallasta käsin. 

    (lisää…)
  • Ihmisoikeudet eivät ole kauppatavaraa

    Ihmisoikeudet eivät ole kauppatavaraa

    Tänään on YK:n ihmisoikeuksien päivä. Tämä päivä muistuttaa siitä, että jokaisella ihmisellä on arvo ansioista, asemasta ja taustasta riippumatta. Ihmisoikeudet ovat myös arjen rakenteissa, jotka joko kannattelevat tai pettävät.

    (lisää…)
  • Kuule, näe, huomaa

    Kuule, näe, huomaa

    3.12. vietetään kansainvälistä vammaisten päivää. Vammaisuus on osa ihmisyyttä, osa elämää. YK:n tilastojen mukaan joka kuudes ihminen elää jonkinlaisen toimintarajoitteen kanssa. Vammaisuus koskettaa siis varmasti ihan jokaisen lähipiiriä. Meidän perheessämme, työpaikallamme, harrastusporukassamme. Ehkä jo nyt, ehkä vasta huomenna.

    (lisää…)
  • Huumeiden käyttö on oire, ei rikos

    Huumeiden käyttö on oire, ei rikos

    Vasemmistoliiton puoluekokouksessa hyväksyttiin tavoiteohjelmaan kirjaus huumausaineiden käytön dekriminalisoinnista. Kannatan tätä lämpimästi.

    (lisää…)
  • Huumeita ei tule laillistaa

    Huumeita ei tule laillistaa

    Olen surullinen ja aidosti huolestunut. Vasemmistoliiton puoluekokouksessa niukka enemmistö hyväksyi tavoiteohjelmaan kirjauksen, jonka mukaan puolueemme tavoittelee kannabiksen laillistamista. En puoluekokouksessa kannattanut tätä linjausta enkä tuohon tavoiteohjelman kirjaukseen tule sitoutumaan, en voi mitenkään hyväksyä yhdenkään huumausaineen laillistamista.

    (lisää…)
  • Ei kotia, ei turvaa – hyvinvointi luo turvallisuutta

    Ei kotia, ei turvaa – hyvinvointi luo turvallisuutta

    Asunnottomien yötä vietetään vuosittain 17.10. Tämän vuoden teema ”Ei kotia, ei turvaa” pysäyttää. Se tiivistää karulla tavalla sen, mitä koti merkitsee: ei vain paikkaa, jossa nukutaan, vaan perustaa, jonka varaan rakentuvat arjen turvallisuus, ihmisarvo ja osallisuus yhteiskuntaan. Kun koti puuttuu, turva murenee monella tasolla.

    (lisää…)
  • Puhutaanko niin, että kaikki ymmärtävät?

    Puhutaanko niin, että kaikki ymmärtävät?

    Olen miettinyt viime aikoina kansantajuista politiikkaa – ja miksi politiikka tuntuu monista ihmisistä niin etäiseltä ja vaikeasti ymmärrettävältä. Olen itse ihan umpisurkea sivistyssanojen kanssa, enkä osaa niitä käyttää. Mieluummin käytän kieltä, jonka ymmärrän itse ja toivottavasti joku muukin ymmärtää. 

    (lisää…)
  • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät ole ideologiaa

    Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät ole ideologiaa

    Pride ei ole ideologia tai aate, vaan ihmisoikeusliike. Sen ytimessä ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja jokaisen oikeus olla oma itsensä ilman pelkoa syrjinnästä. Näitä arvoja ei voi rajata ideologiseksi näkemykseksi, vaan ne ovat kansainvälisesti tunnustettuja perusoikeuksia – ja osa myös Suomen perustuslakia.

    (lisää…)