Kenelle kaupungin vuokra-asunnot kuuluvat?

Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:n käytäntö periä maksuhäiriömerkinnän omaavilta jopa kolmen kuukauden vuokratakuu herättää perustellun kysymyksen: kenelle kaupungin omistamat vuokra-asunnot on tarkoitettu? (AP 7.4.2026)

Kun muilta vuokralaisilta peritään 350 euron vakuus, maksuhäiriömerkintä voi nostaa vaatimuksen moninkertaiseksi. Käytännössä puhutaan jopa tuhansien eurojen summista, joita vaikeassa elämäntilanteessa oleva ei yksinkertaisesti pysty maksamaan.

Kelan myöntämä vuokravakuus kattaa pääsääntöisesti kahden kuukauden vuokran ja kolmen kuukauden vakuus on mahdollinen vain erityisin perustein. Samaan aikaan asumistuen ja toimeentulotuen ehtoja on kiristetty ja ihmisiä ohjataan yhä tiukemmin kohti edullisempia asuntoja, joita ei monin paikoin ole edes tarjolla.

Tilanne on siten täysin kestämätön: ihmisiltä edellytetään muuttoa halvempaan asuntoon, mutta pääsy niihin estyy kohtuuttomien vakuusvaatimusten vuoksi. Kaupungin sataprosenttisesti omistaman vuokrayhtiön tehtävä ei ole maksimoida riskeiltä suojautumista, vaan turvata asuminen myös niille, joiden elämäntilanne on vaikea. Julkinen omistus velvoittaa kantamaan yhteiskunnallista vastuuta, ei siirtämään sitä heikoimmassa asemassa olevien harteille.

Maksuhäiriömerkintä ei tee ihmisestä huonoa vuokralaista, vaan kertoo usein tilanteesta, josta ollaan nousemassa. Juuri silloin tarvitaan mahdollisuuksia, ei lisää esteitä.Kohtuulliset vuokrat ja yhdenvertainen vuokravakuus eivät ole vain oikeudenmukaisuuskysymys, vaan myös tehokas keino ehkäistä asunnottomuutta ja sen kalliita seurauksia.

Asunnottomuus on kallista ennen kaikkea inhimillisesti, mutta myös taloudellisesti. Köyhyyden ja syrjäytymisen lisääntyminen on koko yhteiskunnalle kestämätöntä.

Suomessa asunnottomuus saatiin pitkäjänteisellä työllä merkittävästi laskuun, mutta nyt suunta on kääntynyt. Orvon ja Purran hallituksen politiikan seurauksena asunnottomuus on jälleen kasvussa. Kysymys on lopulta arvovalinnoista.

Haluaako Hyvinkään kaupunki olla vähentämässä asunnottomuutta vai tuottamassa sitä lisää? Myös Keusoten tulisi kantaa vastuunsa asunnottomuuden hoidosta. On häpeällistä, ettei koko hyvinvointialueella ole ainuttakaan ensisuojaa.

Oikeus asuntoon ei saa riippua siitä, kuinka kallis vakuus ihmisellä on varaa maksaa.

Kirjoitus on julkaistu Aamupostissa 9.4.2026

#JokisenEväät #AatteleppaOmalleKohalles #KukaTahansaMeistä #AsuntoEnsin #KotiKaikille #NimiOvessa

Hyvä tarkoitus ei riitä – lait koskevat kaikkia

Ilmastokriisi on todellinen, ja se vaatii kiireellisiä toimia. Ymmärrän hyvin myös turhautumisen: kun muutos on hidasta, syntyy halu ravistella yhteiskuntaa liikkeelle. Tästä lähtökohdasta myös Elokapina on saanut kannatusta.

Tässä menee silti minulla raja. En hyväksy toimintaa, jossa tietoisesti ja tahallisesti rikotaan lakia tai jätetään viranomaisten käskyt noudattamatta, en edes hyvän asian nimissä. Kyse ei ole ilmastotyön vähättelystä, päinvastoin: juuri siksi keinot ratkaisevat.

Elokapinan toiminnassa puhutaan kansalaistottelemattomuudesta ja väkivallattomasta suorasta toiminnasta. Käytännössä ne tarkoittavat jopa tietoista lain rikkomista. Väkivallattomuus ei tee toiminnasta ongelmatonta, jos siihen liittyy esimerkiksi julkisen omaisuuden turmelemista, liikkumisen estämistä tai viranomaisten käskyjen sivuuttamista. Eduskuntatalon pylväiden sotkeminen maalilla ei edistä ilmastoasiaa, se pikemminkin heikentää sen uskottavuutta.

Suomi on oikeusvaltio. Se tarkoittaa, että lait koskevat kaikkia, myös silloin kun ne eivät miellytä. Jos hyväksymme ajatuksen, että lakia saa rikkoa “oikean asian puolesta”, avaamme oven tilanteelle, jossa jokainen voi perustella omat rikkomuksensa samalla tavalla. Se ei vahvista yhteiskuntaa vaan murentaa sitä.

Viranomaisten ohjeiden noudattaminen ei ole mielipidekysymys, vaan keskeinen osa turvallisuutta. Kun käskyjä jätetään noudattamatta, riskit eivät kohdistu vain protestoijiin, vaan myös sivullisiin ja viranomaisiin. On ristiriitaista rikkoa tietoisesti lakia ja samalla vedota viranomaisiin, kun omiin tekoihin puututaan lain mukaisesti.

Oikeusvaltioon ei voi vedota valikoivasti. Lisäksi tällaiset toimintatavat kääntyvät helposti itseään vastaan. Kun huomio siirtyy laittomiin keinoihin, itse ilmastoasia jää taka-alalle. Se ei edistä muutosta, se vain hidastaa sitä.

Suomessa on vahvat demokraattiset vaikuttamiskeinot: vaalit, kansalaisaloitteet, järjestötoiminta ja julkinen keskustelu. Ne voivat tuntua hitailta, mutta ne ovat kestäviä. Niiden kautta syntyy muutos, joka myös pysyy. Ilmastotyötä pitää vahvistaa, mutta laittomia keinoja en hyväksy.

Kestävä yhteiskunta rakennetaan luottamukselle, oikeusvaltiolle ja yhteisille pelisäännöille. Niitä ei kannata murentaa edes silloin, kun tavoite on oikea.

Kirjoitus julkaistu Aamupostin verkkosivuilla 26.3.2026, paperilehdessä 27.3.2026.

Työttömyyttä ei ratkaista köyhyyttä lisäämällä!

Suomessa on enemmän työnhakijoita kuin avoimia työpaikkoja.Leikkaamalla työttömyysturvaa ei synny yhtään uutta työpaikkaa. Silti juuri sitä Suomessa nyt tehdään 🤬

Työttömyysturvaa on heikennetty: päivärahaa on leikattu, omavastuupäiviä lisätty ja turvaa porrastettu niin, että työttömyyden pitkittyessä toimeentulo heikkenee.

Perustelu on tuttu: kun turvaa heikennetään, työnteko “kannattaa enemmän” ja työllisyys paranee. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta väitteelle ei juurikaan löydy kunnollista näyttöä.Todellisuudessa Suomessa on jatkuvasti enemmän työnhakijoita kuin avoimia työpaikkoja. Kaikki eivät yksinkertaisesti voi työllistyä, vaikka kuinka haluaisivat.

Työllistymistä rajoittavat usein tekijät, joihin yksilö ei voi nopeasti vaikuttaa: työpaikkojen alueellinen keskittyminen, osaamisvaatimusten muutokset, terveydelliset rajoitteet ja työmarkkinoiden rakennemuutos. Näitä ongelmia ei ratkaista heikentämällä työttömän toimeentuloa!

Tutkimukset osoittavat, että etuuksien leikkaukset lisäävät köyhyyttä, toimeentulotuen tarvetta ja taloudellista stressiä. Osa kustannuksista vain siirtyy toisaalle, usein sosiaalipalveluihin ja terveydenhuoltoon.

Työllisyys ei synny kurjistamalla. Se syntyy työpaikoista.

Työllisyyttä parantavat ennen kaikkea toimiva koulutusjärjestelmä, mahdollisuus päivittää osaamista, aluepolitiikka ja investoinnit, yritysten kasvun tukeminen sekä toimivat peruspalvelut, jotka mahdollistavat työn vastaanottamisen.

Turvaverkko ei ole palkinto työttömyydestä.Se on yhteiskunnan tapa varmistaa, että ihmiset eivät putoa kokonaan. Ja juuri siksi sen pitäisi olla riittävä. Mitä mieltä sinä olet? Syntyykö työllisyys turvaa leikkaamalla vai työpaikkoja luomalla?

#JokisenEväät #työttömyys #työelämä #sosiaaliturva #työllisyys