Asunnottomien yötä vietetään vuosittain 17.10. Tämän vuoden teema ”Ei kotia, ei turvaa” pysäyttää. Se tiivistää karulla tavalla sen, mitä koti merkitsee: ei vain paikkaa, jossa nukutaan, vaan perustaa, jonka varaan rakentuvat arjen turvallisuus, ihmisarvo ja osallisuus yhteiskuntaan. Kun koti puuttuu, turva murenee monella tasolla.
(lisää…)Kirjoituksia
-
Puhutaanko niin, että kaikki ymmärtävät?
Olen miettinyt viime aikoina kansantajuista politiikkaa – ja miksi politiikka tuntuu monista ihmisistä niin etäiseltä ja vaikeasti ymmärrettävältä. Olen itse ihan umpisurkea sivistyssanojen kanssa, enkä osaa niitä käyttää. Mieluummin käytän kieltä, jonka ymmärrän itse ja toivottavasti joku muukin ymmärtää.
(lisää…) -
Mieli musta kuin yö marraskuinen
Mielen rikkoutuessa avun saaminen ei ole helppoa. Rikkinäinen mieli ei välttämättä näy millään tavoin ulkoisesti, vahva kuori pitää rikkoutuneen sisustan tiiviisti sisällänsä.
(lisää…) -
Terveys kuuluu kaikille tulotasosta riippumatta
Perusterveydenhuollon maksut ovat etenkin pienituloisille kohtuuttoman suuria, kun kaikki muutkin välttämättömät elämiskustannukset ovat nousseet. Viime vuonna yli puoli miljoonaa asiakasmaksua päätyi ulosottoon ja korotetut maksut ovat jopa estäneet monien hakeutumisen hoitoon varhaisessa vaiheessa. Tämä ei ole pelkästään epäoikeudenmukaista, vaan myös järjetöntä terveydenhuollon kustannusten kannalta.
(lisää…) -
Kulttuuri luo hyvinvointia ja taloudellista elinvoimaa
Kulttuurin merkitys yhteiskunnassa ulottuu laajalle – se rikastuttaa elämäämme, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tuo merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Teatterit, orkesterit ja muut taideorganisaatiot eivät ainoastaan tarjoa työtä taiteilijoille, vaan myös lukuisille muille ammattilaisille, kuten teknikoille, tuottajille ja hallintohenkilöstölle. Kulttuuri on siis elinkeino siinä missä muutkin alat.
(lisää…) -
Koulutus ehkäisee syrjäytymistä
Syrjäytyminen on yksi yhteiskuntamme suurimmista haasteista. Se koskettaa erityisesti nuoria, jotka jäävät ilman koulutusta ja työelämän tarjoamaa turvaverkkoa. Koulutus on kuitenkin tehokkain keino ehkäistä syrjäytymistä ja tarjota nuorille mahdollisuus rakentaa itselleen parempi tulevaisuus.
(lisää…) -
Syrjäytyminen ei ole yksilön häpeä – se on koko yhteisön haaste
Suomessa arvioidaan olevan yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Se on enemmän kuin keskikokoisen kaupungin asukasluku. Jokaisen tilaston takana on ihminen – joku, joka on jäänyt ulkopuolelle koulutuksesta, työelämästä tai yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Jokainen on jonkun vanhempi, lapsi, sisarus, puoliso, ystävä tai muu läheinen. Syrjäytyminen ei ole harvojen kohtalo, vaan riski, joka voi koskettaa meistä ketä tahansa.
(lisää…) -
Hölmömpää kuin Hölmölässä
Keusote on kuluvalla valtuustokaudella joutunut supistamaan ja lakkauttamaan toimintojaan pitkälti valtion riittämättömän rahoituksen vuoksi. Nämä säästötoimet ovat hölmömpiä kuin hölmöläisten peiton jatkaminen leikkaamalla toisesta päästä, sillä ne aiheuttavat suuremman loven kuin mitä säästetään.
(lisää…) -
Mistä lapsi löytää paikkansa?
Lapsilla ja nuorilla pitää olla oikeus turvalliseen kasvuun ja mielekkääseen arkeen. Liian moni jää kuitenkin yksin ilman harrastuksia, kun perheiden rahat tai jaksaminen eivät riitä. Harrastukset eivät ole pelkkää vapaa-ajan puuhastelua – ne ovat keskeinen osa lasten ja nuorten hyvinvointia, itsetunnon rakentumista ja sosiaalisia suhteita.
(lisää…) -
Vanhuus ei saa olla yksinäisyyden ja turvattomuuden aikaa
Hallituksen suunnitelmat vanhus- ja vammaispalveluiden leikkauksista ovat karmeaa luettavaa. Vanhustenhoiva on jo niin tiukoille vedetty, ettei siellä yksinkertaisesti ole enää varaa leikata yhtään. Päinvastoin näihin tarvittaisiin entistä enemmän panostusta.
(lisää…)