Rahaa ei ole! (vai onko sittenkin?)
Viime vuosina suomalaisille on toistettu yhtä viestiä: rahaa ei ole. Julkinen talous velkaantuu, joten on pakko säästää. Sosiaaliturvasta leikataan, palveluista säästetään ja järjestöjen rahoitusta vähennetään. Monia näistä päätöksistä on perusteltu sillä, ettei vaihtoehtoja yksinkertaisesti ole.
Siksi hallituksen päätös alentaa yhteisöveroa 20 prosentista 18 prosenttiin herättääkin kysymyksiä. Vuoden 2027 talousarvioesityksessä yhteisöveron alentamisen arvioidaan vähentävän verotuottoja vuositasolla noin 842 miljoonaa euroa. Sehän on eurojakin ajatellen aika paljon.
Mutta eikö veroale sitten tuo kasvua?
Tämä on hallituksen keskeinen perustelu, ja se onkin syytä ottaa vakavasti. Yhteisöveron alentamisella tavoitellaan investointeja, yrittäjyyttä ja talouskasvua.
Verotuksella voidaan vaikuttaa yritysten toimintaan, eikä ole perusteltua väittää, etteikö yhteisöveron alentamisesta voisi syntyä myönteisiäkin vaikutuksia.
Oleellinen kysymys onkin tämä: kuinka suuria vaikutukset ovat suhteessa verotulojen menetykseen?
Työn ja talouden tutkimus Labore nostaa hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossa esiin kiinnostavan luvun. Hallituksen esityksen mukaan yhteisöveron alentamisen pitkän aikavälin dynaamiset vaikutukset korvaisivat noin 34–46 prosenttia menetetyistä verotuloista.
Toisin sanoen veroale voisi osittain rahoittaa itse itseään kasvun ja investointien kautta – mutta hallituksen omankaan arvion mukaan ei kokonaan.
Entäs sitten Suomen kilpailukyky?
Yhteisöveron alentamista perustellaan myös kansainvälisellä verokilpailulla. Labore kuitenkin huomauttaa, ettei Suomen nykyistä yritysverotusta voida pitää kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen korkeana. Sen vertailussa Suomen nykyinen 20 prosentin yhteisöverokanta on toiseksi matalin, kun mukana ovat muut Pohjoismaat, Viro, EU:n kuusi suurinta taloutta, Yhdysvallat ja Britannia.
Laboren arvion mukaan Suomen verokanta säilyisi kilpailukykyisenä myös siinä tapauksessa, että Saksan ja Tanskan suunnittelemat veronalennukset toteutuvat. Siksi tästä päästään mielestäni olennaisimpaan kysymykseen.
Mihin yhteisiä euroja kannattaa käyttää?
Kun palveluista leikataan sata miljoonaa euroa, puhutaan säästöstä.
Kun sosiaaliturvasta leikataan sata miljoonaa euroa, puhutaan sopeutuksesta.
Kun verotuloista luovutaan sadoilla miljoonilla euroilla kasvun toivossa, puhutaan kasvutoimesta.
Toimenpiteet ovat erilaisia ja niiden taloudelliset vaikutuksetkin ovat erilaisia. Mutta jokaisessa tapauksessa tehdään päätös, joka vaikuttaa julkiseen talouteen.
Siksi yhteisöveron alennustakin pitää voida arvioida samalla tarkkuudella kuin julkisten menojen leikkauksia: mitä tällä rahalla saadaan aikaan ja olisiko olemassa vaikuttavampia keinoja?Kysymys korostuu entisestään, koska Suomi on EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä. Laboren mukaan yhteisöveron alennus kiihdyttäisi lyhyellä aikavälillä julkisen talouden velkaantumista ja vaikeuttaisi Suomelle asetetun nettomenouran noudattamista.
Talouskasvua tarvitaan. Investointeja tarvitaan. Yritykset tarvitsevat ennustettavan ja kilpailukykyisen toimintaympäristön.
Mutta lähes miljardin euron veronalennuksesta saa kysyä, onko se vaikuttavin tapa vahvistaa kasvua.
Koulutus. Tutkimus. Osaaminen.
Voisimmeko saada lähes miljardilla eurolla enemmän aikaan vahvistamalla suoraan talouskasvun edellytyksiä?
Yhteisöveron sijaan kysymys onkin siitä, millaista talouspolitiikkaa Suomessa tehdään ja millä perusteilla eri ratkaisuja kutsutaan välttämättömiksi.
Vaihtoehtoja on.Kyse on siitä, mitä niistä valitaan.
#yhteisövero #talouspolitiikka #verotus #julkistalous #talouskasvu #investoinnit #koulutus #tutkimus #politiikka #JokisenEväät #Eduskuntaan2027